Sosiaalisen median tekstipohjaiset välineet ja palvelut tarjoavat laajan kirjon monenlaisiin käyttötilanteisiin. Yhtäältä ne tarjoavat palveluita päiväkirjan pitoon, ja toisaalta vaikkapa ilmaisen työryhmäkäyttöön soveltuvan tekstieditorin. Tässä on esitelty vain tunnetuimpia maksuttomia välineitä.



Blogit


esim_blogi.pngBlogi on "verkkopäiväkirja" tai "nettikolumni" eli nettisivu, johon kirjoitetaan tekstejä enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Tekstit jäsentyvät kirjoitusajan mukaisesti niin, että uusin on ensin. Blogit ovat helppoja perustaa ja ylläpitää. Useimmiten lukijoille annetaan myös mahdollisuus tekstien kommentointiin.

Opetuskäytössä blogit ovat joustavia. Esimerkkejä käyttötavoista:
  • opettajan pitämässä blogissa ope voi dokumentoida, ohjeistaa ja syventää kurssin opetusta sekä vastata opiskelijoiden kysymyksiin
  • opiskelijoiden pitämässä blogissa voidaan rakentaa oppimispäiväkirjaa tai rakentaa kurssin oppisisältöä esimerkiksi ryhmätyönä
  • blogi voi koostaa ja linkittää kurssin oheismateriaalia
  • blogi voi myös koostua kuva- tai äänimateriaalista.

Blogipalveluita tarjoavat esimerkiksi Googlen Blogger , Wordpress sekä suomalainen Vuodatus.net .
Suomalaiseen blogivalikoimaan voi tutustua esimerkiksi Blogilistasta . Sen blogihakemistosta löytyy esimerkiksi väliotsikko Opiskelu, jonka alle luokitelluista hakusanoista löytyy monta oppimiseen ja opetuskäyttöön keskittyvää blogia. Tunnetuin kansainvälinen blogihaku on Technorati . Myös Googlen hakupalveluissa on nykyään erillinen blogeihin keskittyvä haku
Lisätietoa blogeista:

Mikroblogit
Mikroblogit ovat lyhyiden, tekstaripituisten viestien kirjoittamiseen. Osa palveluista soveltuu parhaiten tiedottamiseen ja informaation jakeluun kuten Twitter, jota käsitellään jäljempänä erikseen. Osa on rakentunut niin, että lyhyt aloitusviesti toimii lähtökohtaisesti keskustelunavauksena kuten Qaiku.

Mikroblogit soveltuvat hyvin käytettäväksi mobiililaitteilla. Monet sosiaalisen median yleispalvelut sisältävät mikroblogiominaisuuden osana kokonaisuuttaan. Tällainen on esimerkiksi Facebookin Status (nykyisellään suomeksi Mitä mietit? -kenttä).

Twitter
esim_twitter.pngTwitter on mikroblogipalvelu, jonka käyttäjät lähettävät lyhyitä, korkeintaan 140 merkin twiittejä (englanniksi tweet). Näitä viestejä luokitellaan tagien avulla, luetaan ja lähetetään edelleen. Niitä voi käyttää sekä henkilökohtaisen arjen kuvaukseen että esimerkiksi kurssitiedotuksiin.

Twitter soveltuu hyvin myös mobiilikäyttöön. Se on toiminut tiedotuskanavana monissa yhteiskunnallisissa poikkeustilanteissa kuten Iranin presidentinvaaleissa 2009.

Sivulla 100 Serious Twitter Tips for Academics on listattu konkreettisia vinkkejä aloittelijoille, ideoita opettajille sekä Twitter-käytön etuja ja etikettisääntöjä. Sivulla on myös hyvät, aihekohtaiset linkit. Lisätietoa Twitterin opetuskäytöstä suomeksi Sanna Brauerin esityksessä Mikroblogit opetuksessa ja ohjauksessa .

Kevytbloggauspalvelut, jollaisiksi kutsutaan helppoja aineistonjakopalveluita. Niitä voi käyttää yhtä lailla sähköpostilla kuin mobiili-applikaatiollakin, ja ne on tarkoitettu kaikenlaisen teksti- ja kuva-aineiston jakamiseen verkossa. Suosituimmat kevytbloggauspalvelut ovat Tumblr ja Posterous.


Wikit


Wikit ovat yksinkertaisia yhteisöllisiä verkkosivuja, joita kuka tahansa voi perustaa ja muokata. Wiki soveltuu luontevasti yhden rajatun asiakokonaisuuden käsittelyyn, ja on siten helposti otettavissa osaksi opetusta.

Wikipedia on tunnetuin wiki. Se on vapaa tietosanakirja, jonka sivuja kuka tahansa Wikipediaan kirjautuva lukija voi muokata. Oppilaat ihastuvat usein wikipedian parodiaan eli Hikipediaan , joka on myös wiki.

Tämä SomeOpisto-sivusto on muokattavissa oleva wiki. On siis hyvin toivottua, että muokkaat, täydennät ja päivität tätä tekstiä. Ohjeet löydät etusivulta .

Wikin muotoilut (lihavoinnit, linkit yms) perustuvat yksinkertaiseen, mutta maallikosta vieraan oloiseen merkintäkieleen. Wikien luonti ja editointi on helpointa SomeOpistossakin käytetyn wikispaces-palvelun avulla. Tällöin saa helposti aikaiseksi toimivan kokonaisuuden ilman merkintäkielen tuntemustakin.

WIkin sisältönä voi olla myös muuta materiaalia kuin tekstiä. Opetustyön kannalta on hyvä tietää Wikimedia Commons . Se sisältää kuva-, ääni- ja muita multimediatiedostoja, joita saa kopioida ja käyttää creative commons -lisenssiehtojen mukaisesti.

Wikikirjastossa on vapaasti muokattava, vapaan sisällön oppi- ja ohjekirjojen kokoelma. Sieltä löytyy myös mainio wikiohje Wiisautta wikin tekoon. Se vastaa esimerkiksi kysymyksiin Millaisiin tarkoituksiin wikejä voi ja kannattaa käyttää? Voiko isolla joukolla tuottaa yhdessä laadukasta materiaalia esimerkiksi organisaation tai opetuskäyttöön? Miten wikin käyttö aloitetaan?

Laatupiirin sivu Wiki opetuksessa on myös tutustumisen arvoinen: selkeä, kompakti ja sisältää hyvät linkit.



Padit


Padit ovat helppoja yhteisöllisen tekstinrakentelun välineitä. Etherpad-sovellukseen perustuvissa padeissä on näkymässä kaksi perusikkunaa: yhdessä luotava tuotosteksti ja siihen liittyvä chatti. Osallistujat voivat muokata tuotosta samanaikaisesti, ja eri kirjoittajien tekstiin tekemät muokkaukset näkyvät eri värisinä. Tekstinmuokkauksen historiaa voidaan myös tarkastella askel askeleelta. Chattiruudussa voidaan käydä taustakeskustelua sotkematta itse sisältöikkunan tekstiä.

Padeja on käytetty esimerkiksi kurssien oppimisaihioiden ryhmätyöalustoina. Sotungin etälukiossa on saatu hyviä kokemuksia padien käytösä opiskelijoiden ohjauksessa henkilökohtaisen opintosuunnitelman luomisen alustana.

Maksutonta, avoimeen etherpad-koodiin perustuvaa palvelua tarjoaa Suomessa ainakin Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE, jonka Etherpad-palvelu on osoitteessa muistio.tieke.fi. Se sisältää avointen Etherpad-dokumenttien lisäksi mahdollisuuden luoda suljettu ryhmä, jonka dokumentit voidaan suojata salasanan taakse.

Toinen suosittu Etherpad-palvelu on PiratePad, jota ylläpitää ruotsalainen Pirat partiet. Lista muista etherpad-teknologiaa käyttävistä padeistä: Etherpad sites. Kun avaat esimerkiksi yllä olevan PiratePad-linkin, klikkaa painiketta Create new pad. Tämän jälkeen eteesi aukeaa ikkuna, jossa on iso tekstikenttä sekä sen vieressä kapeampi chattitoiminto.

Esimerkkinä Etherpadin käytöstä yhteisesti rakenneltu teksti, jonka tekivät vuoden 2009 Virtuaaliopetuksen päivien luentojen aikana luentojen osallistujat salissa omilla kannettavilla tietokoneillaan. Koska alkuperäinen versio on poistunut netistä, eivät eri kirjoittajien tekstien värit näy tekstissä, vaikka ne näkyvätkin chatti-osiossa:


some-tulevaisuus_etherpad2009.png



Google docs


Google Docs eli Google Dokumentit on Googlen tarjoama ilmainen toimistosovellusten setti. Sillä luodaan asiakirjoja, taulukoita, esityksiä tai vaikkapa piirroksia. Dokumentit voidaan määrittää yksityisiksi tai monenvälisiksi. Google Docs eroaa kilpailijoistaan (kuten maksullinen ja suljettu Microsoft Office sekä ilmainen ja avoin Open Office) ratkaisevasti siinä, että dokumentteja ei tallenneta käyttäjän tietokoneelle, vaan ne ovat Googlen palvelimilla. Näin niitä voi käyttää miltä koneelta tahansa ja vaikkapa useat käyttäjät yhtä aikaa. Dokumentit voi toki ladata myös koneelle, jos on tarkoitus jatkaa muokkausta ilman nettiyhteyttä.

Google Dokumentit toimii parhaiten, kun kirjaudut Googlen palveluihin google-tililläsi (esimerkiksi gmail-sähköposti).

Dokumenttilajeja ovat
  • asiakirja
  • esitys
  • laskentataulukko
  • lomake
  • piirustus.

Dokumentteja voi käyttää sekä opiskelumuistiinpanoihin ja tuotoksiin että kurssidokumentaation ja seurannan laatimiseen. Esimerkiksi kouluttajapari voi helposti luoda kurssirungon yhdessä käyttäen Asiakirjaa. Dokumenttien uusin työkalu eli Piirustus sisältää myös välineet mielle- ja käsitekarttojen tekoon.

Google Dokumenttien yhteydessä on helppo käyttää myös muita Googlen ilmaisvälineitä kuten kalenteria, karttoja, sivustoa yms. Tässä esimerkki Esitys-työkalulla tehdystä presentaatiosta, jonka aiheena ovat Googlen työkalut.



Scribd


Scribd on tekstien julkaisupalvelu, joka muuntaa tavanomaisilla kirjoitus- ja esitysohjelmilla (Word, Powerpoint, pdf) tehdyt dokumentit web-julkaisuiksi. Lukijat voivat kommentoida tekstejä, ladata niitä koneelle ja jakaa niitä edelleen esimerkiksi "peukuttamalla" Facebookissa. Scribdiä käytetään aktiivisesti sekä asiatekstien että fiktiivisten kirjoitelmien jakoon.

Scribdiä käytetään myös oppimateriaalin ja koulutuotosten jakoon. Esimerkiksi PearsonSchools käyttää Scribdiä kokoavana kanavana blogeilleen ja keskusteluilleen.



Käsite- ja miellekartat


Text2mindmap.jpg"Mind mapit" eli käsite- ja miellekartat ovat usein parhaimmillaan oman ajattelun jäsentäjiä ja kokonaisuuksien kuvallista esittämistä yhden näkökulman kautta. Ne soveltuvat hyvin myös rajatun oppimissisällön yhteiseen jäsennykseen.

Maksuttomia työkaluja ovat mm. selainpohjaiset bubbl.us, Google Docsin Piirustus ja Text2Mindmap, sekä ladattavat ohjelmat CMAP Tools, MindMeister (myös iPhone/iPad-applikaatio) ja VUE.

Text2Mindmap luo yksinkertaisesta tekstimuodossa syötetystä listasta automaattisen miellekartan, kuten tässä SomeOpiston sisältösuunnittelusta.

Wordle luo kirjoittamastasi sanajoukosta tai esimerkiksi sille antamastasi nettisivuosoitteesta sanapilven, jossa sanojen koko määräytyy sen mukaisesti kuinka monta kertaa ne ovat tekstissä mainittuna. Esimerkkikuva on tehty sosiaalisen median kurssin alkukeskustelusta, jossa osallistujat ovat kuvailleet suhdettaan sosiaaliseen mediaan. Puheenvuorojen aikana kouluttaja on kirjannut esiin nousevia käsitteitä Wordleen ja lopuksi luonut oheisen "tapetin".

wordlepinta.png
Wordlen kaltaisia tekstitapetteja tekevät myös Tagul, joka osaa luoda sanapilven haluttuun muotoon, ja sanoja osoitettaessa korostaa ne rollover-komennolla, sekä aivan tänä syksynä aloittanut Tagxedo. Se on kolmikosta monipuolisin. Sanapilven muotoa, ulkoasua ja ominaisuuksia voi määritellä varsin monipuolisesti. Se tarjoaa myös mahdollisuuden tallentaa syntynyt pilvi omalle koneelle.