flickr_brennan-moore.jpg

Internet on hyvin moninainen ja muuttuva ympäristö, joka poikkeaa totutusta reaalimaailmasta. Ihan kuten arkielämässä verkon ulkopuolellakin, on hyvä pitää huoli turvallisuudesta ja käyttäytymissäännöistä.

Anne Rongas on listannut verkkoviestinnän lähtökohdat selkeästi:

Verkkoviestinnän perusasioita

  • Tee sitä muille, mitä toivot itsellesi tehtävän.
  • Ole kohtelias ja ystävällinen. Viesti omaan tyyliisi, mutta pyri olemaan ytimekäs. Otsikoi kuvaavasti, mene heti asiaan, karsi ja tiivistä.
  • Älä loukkaa toisia. Tämä koskee myös nimien mainitsemista sekä kuvien ja muun digitaalisen aineiston julkaisemista. Nimimerkin tai pelkän etunimen käyttäminen on eräs tapa suojata esimerkiksi pienten koululaisten identiteettiä.
  • Avoin ja nopea mikroviestintä, kuten Twitter, voi leimahtaa julkiseksi haukkumiseksi, ja tilannetaju voi kadota. Koeta asettua kohteen asemaan.
  • Tutustu käyttöoppaisiin ja ohjeisiin, taustatietoihin ja muuhun helposti verkosta löydettävään ennen kuin kysyt apua muilta.
  • Hallitse omaa aikaasi. Jos sähköinen viestintä uhkaa kaapata ajan, etsi parempia toimintatapoja. Sähköisen viestinnän on tarkoitus vähentää työtaakkaa, ei luoda sitä lisää.
  • Jos verkkoviestintä kuormittaa, opettele asia kerrallaan. Hae jokaisen uuden asian kohdalla omaan toimintaasi soveltuvia järkeviä toimintatapoja. Tee itsellesi suunitelma.
  • Puhelinyhtiö Elisa (Communications) julkaisi vuoden 2000 alussa klassikoksi tulleen mainoslauseen: "Haluan olla kaikkialla, kaikkien kanssa, kaiken aikaa, nyt ja aina." Aikaan ja paikkaan sidottu ihminen nääntyy ilman lepoa ja rauhoittumista. Mahdollisuus viestiä missä ja milloin vain vaatii itsesäätelyä.
(lähde: Edu.fi)

Tietosuojakysymykset ja sosiaalisen median opetuskäyttö


Sosiaalisen median opetuskäytön yleistyessä opettajan tulee tunnistaa myös tietosuojaan liittyviä riskejä. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio kysyy Opettaja-lehden artikkelissa ’Tietosuojauhkia ei tunnisteta’ (51-52/18.12.2009) kuka kantaa vastuun opiskelijoiden tietosuojasta kun sosiaalisen median palveluja käytetään opetustarkoituksiin. Aarnio kehottaa kaikkia opettajia perehtymään opetuksessa käytettävien palvelujen käyttöehtoihin ja mm. siihen, mihin maahan palvelua tuottava yritys on rekisteröity ja minkä maan lainsäädännön mukaan palveluun syötettäviä tietoja näin ollen hallinnoidaan. Oleellista on, että mikäli opiskelija rekisteröityy sosiaalisen median palveluun itse, rekisteröitymiseen kehottavan opettajan tulee tietää, mitä rekisteröityminen pitää sisällään ja mihin se velvoittaa.

Aarnion mukaan sosiaalisen median palvelujen käyttäjän on syytä tiedostaa erityisesti eurooppalaisten ja amerikkalaisten palvelujen ero: EU:n jäsenvaltioilla on yhteinen tietosuojadirektiivi, mutta Yhdysvalloissa sellaista ei ole. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että henkilötietojen salassa pysymisestä ei ole varmuutta mikäli opetuskäyttöön valitaan rekisteröitymistä vaativia, muita kuin EU-alueella tuotettuja palveluja. Aarnio muistuttaa, ettei koulutusjärjestelmä voi velvoittaa toimintaan, joka ei ole yksilönsuojan kannalta ongelmatonta.

Elias Aarnio on luetteloinut opetuksessa käytettyjen internet-palvelujen yksilönsuojaan liittyviä kysymyksiä taulukkoon ’Opetuksessa käytettyjen Internet-palvelujen yksilönsuojasta’ (Opettaja-lehti 51-51/18.12.2009). Linkki koko artikkeliin.

Joukkoistaminen eli jaettu asiantuntijuus


Sosiaalinen media tarjoaa uusia, vahvoja mahdollisuuksia jaettuun asiantuntijuuteen. Joukkoistaminen eli crowdsourcing on sisällön tai palvelun tuottamisen jakaminen talkoilla tms. kiinnostuneiden porukan kesken. Kun puhutaan satunnaisemmasta joukosta, puhutaan parvitoiminnasta. Porkkanamafia on esimerkki tällaisesta uudenlaisesta joukkovoimasta.

Joukkoälyn hyödyntämisen menetelmiä on pohdittu esimerkiksi tässä keskusteluketjussa.

Joukkoistaminen ja viestintä avoimessa mediassa on parhaimmillaan kursseja kannatteleva voima. Kannattaa tutustua Otavan opiston järjestämiin ilmiöpohjaisiin lukiokursseihin, jotka on toteutettu Ning-ympäristössä lukuvuonna 2009-2010. Niissä jaettu asiantuntijuus toteutuu kurssin opiskelijoiden yhteisen tiedonrakentelun kautta.

Kuva yllä: Brennan Mooren otos ROFLcon08-nettikulttuuriseminaarista.