Sosiaalinen media on erilainen toimintakenttä kuin lähiopetustilanne tai suljettu oppimisalusta. Siinä missä vuorovaikutus, virikkeet ja välineet ovat perinteisemmissä ympäristöissä olleet kontrollissa, ollaankin sosiaalisessa mediassa tilanteessa, jossa tiedonlähteet ja kiinnostuksen kohteet ovat moninaiset ja ennalta-arvaamattomat, ja välineetkin ovat usein paremmin hallussa oppijoilla kuin opettajalla.



Opettajan rooli sosiaalisessa mediassa


Opettajan on hyvä tiedostaa millaisissa eri rooleissa hän sosiaalisessa mediassa toimii. Useimmat meistä ovat sosiaalisessa mediassa sekä yksityishenkilönä että ammattiroolissa. Opettaja voi pyrkiä pitämään nämä puolet erillään tai antaa molempien roolien näkyä oppijoille.

Omaa läsnäoloaan netissä on hyvä tarkastella esimerkiksi hakukoneiden avulla. Kun hakee omaa nimeään vaikkapa Googlen tai Bingin kautta (kirjoitettuna lainausmerkkeihin, jotta ei tule niin paljon virhetuloksia), saa käsityksen siitä, millaisen ennakkokuvan oppijat saavat varsinkin heille vieraasta opettajasta.

Toinen tavanomainen tiedonlähde on Facebook-profiili. Osa opettajista hyväksyy opiskelijoidensa kaverikutsut, osa haluaa pitää roolit selvemmin erillään eikä pyyntöjä hyväksy. Molemmille ratkaisuille on perusteensa.

Opettaja-lehdessä syksyllä 2009 julkistetun tutkimuksen mukaan yli puolet opettajista on Facebookissa, ja yli puolet heistä on saanut kaverikutsuja oppilailtaan. (Opettaja eLehti 10.9.2009) Artikkelin mukaan kaveripyynnön hyväksyy tietyin rajauksin 26 %.

Kun oppimisympäristönä on sosiaalinen media, on tiedon lähteitä loputtoman paljon. Tällöin opettajan rooli eroaa lähiopetustilanteesta tai suljetulla oppimisalustalla toimimisesta. Sosiaalisessa mediassa korostuu tarve tukea oppilaita luokittelemaan ja arvioimaan tiedonlähteitä sekä jäsentämään tiedonrakennuksen prosessia.

Oppilaitoksen olisi hyvä keskustella yhteisistä menettelytavoista ja käytänteistä sosiaalisen median osalta, ja mahdollisesti myös laatia sosiaalisen median strategia (luku 1.2). Näin yksittäinen opettaja ei joutuisi tekemään kaikkia linjauksia tapauskohtaisesti.



Ohjeita sosiaalisessa mediassa pidettävän kurssin suunnitteluun ja toteuttamiseen


Kurssisuunnittelussa voi lähteä liikkeelle siitä, miten eri sosiaaliset mediat soveltuvat kurssin tarpeisiin ja pedagogisiin perusteisiin. Juha Kuula esittelee Jyväskylän yliopistoon tekemässään harjoitustyössä eri välineiden yhteiskäyttöä opetuksessa ja erittelee niiden välistä tehtäväjakoa seuraavasti. Tämä on tietysti vain yksi lähtökohta, mutta samalla tavoin jokainen opettaja voi pohtia omaan tilanteeseensa sopivaa välineistöä:

Wikipedia
  • tuotetaan materiaalia eli toimii siis varsinaisena alustana
  • voidaan kommentoida /korjata /jatkaa toisten tuottamaa materiaalia
  • luodaan pohja asiantuntija rooliin kasvamiselle
Facebook
  • yhtenä esimerkkinä kuinka pidetään yhteyttä
  • tehtävän annot voidaan jakaa
  • opintojakson uutiset /tapahtumat /muu yhteydenpito
Messenger /Skype /muu pikaviestin (esim. Adobe Connect)
  • henkilökohtaiset ohjaukset
  • ryhmätapaamiset
  • voidaan jakaa tiedostoja ja kommentoida niitä heti (esim. videoneuvotteluna)

Seuraavassa konkreettisia näkökohtia suunnittelun lähtökohdiksi.

Suunnittelu

  • käytä kurssiympäristönä vain sellaista sosiaalisen median välinettä, jonka tunnet
  • pysyttäydy yhdessä välineessä tai ainakin käytä yhtä välinettä, esimerkiksi blogia, koostamaan kaikki kurssin materiaalit
  • valitse väline tarkoituksenmukaisesti ja pedagogisin perustein
  • kirjaa opiskelun tavoitteet ja sisällöt
  • suunnittele verkkokurssin ympäristö niin, että kurssin rakenne ohjaa oppimista
  • suunnittele myös toiminnallisuus: miten oppilaat (ja opettaja) osallistuvat ja mitä he tuottavat; toimivatko he yksin , pareittain vai ryhmissä
  • huolehdi, että oppijat osaavat toimia oppimisympäristössä
  • varaa aikaa ohjaukselle ja tuelle
  • vaiheista kurssi selkeästi ja sisällytä joka vaiheeseen oppijan aktivointi
  • pidä huolta, että oppijat tietävät mitä heiltä odotetaan: kirjoita auki kurssin suoritusohjeet, aikataulu ja arviointi - ja tietysti miten he tavoittavat sinut.

Opetushallituksen verkko-opetuksen työryhmän raportissa 16.12.2005 "verkko-oppimateriaalin pedagogisella laadulla tarkoitetaan sitä, että oppimateriaali soveltuu luontevasti opetus- ja opiskelukäyttöön, tukee opetusta ja oppimista ja tarjoaa pedagogista lisäarvoa."

Pedagogisen laadun neljä keskeistä osa-aluetta ovat:
  1. verkko-oppimateriaalin tavoitteet ja opiskelun luonne ilmaistaan selkeästi;
  2. verkko-oppimateriaali tukee kehittyneitä opiskelukäytäntöjä;
  3. verkko-oppimateriaalin tieto on merkityksellistä, ja se esitetään oppimista tukevalla tavalla; ja
  4. verkko-oppimateriaali tukee monipuolista arviointia.

Pedagogisen laadun lisäksi verkko-oppimisympäristön suunnittelun lähtökohtia ovat hyvä käytettävyys ja esteettömyys. Toisin sanoen oppimisympäristön tulee olla looginen, selkeä ja helppokäyttöinen. Esteettömyys tarkoittaa, että oppimateriaali on käytettävissä mm. oppijoiden aistivammoista riippumatta.

Sosiaalinen media on omimmillaan yhteistoiminnallisissa prosesseissa. Oppimisprosessi kannattaakin rakentaa niin, että yhteisöllinen oppiminen mahdollistuu. Tällöin kurssiblogien kommentointi, yhteisten etherpad- tai GoogleDocs-tekstien rakentaminen sekä wikiprojektit voivat olla käyttökelpoisia toimintamuotoja.

Toteutus

  • usein on tehokkainta ja selkeintä ottaa lähtökohdaksi sulautettu oppimisympäristö. Lähitapaaminen on hyvä alku verkkokurssille, ja vuorovaikutus netissä on sen jälkeen mutkattomampaa ja tulee paremmin ymmärretyksi
  • jokaisen vaiheen yhteydessä on annettava palautetta jokaiselle oppijalle
  • monelle kurssille sopii hyvin, että oppijat reflektoivat oppimisprosessiaan joko itsenäisesti tai yhdessä heti kurssin alusta alkaen
  • palautteen on oltava selkeää ja oppimista suuntaavaa myös kurssin kuluessa
  • käykää kurssin päätteeksi loppukeskustelu ja kirjaa muistiin onnistumiset ja kehityskohteet seuraavaa verkkokurssiasi varten

Sosiaalinen media ja oppimistulosten arviointi


Sosiaalisen median käyttö opetuksessa on haasteellista myös oppimistulosten arvioinnin näkökulmasta. Miten opettaja voi erottaa yhteisöllisestä tuotoksesta yksittäisen oppijan osan – mikä on yksittäisen opiskelijan tuotos ja kuinka aktiivisesti hän on osallistunut esimerkiksi yhteisölliseen tiedon rakenteluun?

Viisautta wikin tekoon –oppaassa (ks. kohta Arviointi) ohjeistetaan opettajia arvioimaan oppimistuloksia, joita syntyy wikien opetuskäytön tuloksena. Yksi vaihtoehto on arvioida koko opiskelijaryhmän tuotosta yhtenä kokonaisuutena ja antaa yhteinen palaute koko ryhmälle. Toinen tapa on jättää wikityöskentely kokonaan arvioimatta ja keskittyä muihin tuotuoksiin. Kolmas ja suositeltavin tapa on kohdistaa arviointi vain wikityöskentelyyn itse tuotoksen sijasta. Tällöin opiskelijan osallistumista voidaan arvioida esimerkiksi sivuhistorian perusteella.

Samalla tavoin voidaan arvioida myös esimerkiksi erilaisten nettiyhteisöjen (esim. Ning tai Facebook) ja/tai erityisesti blogien opetuskäytön yhteydessä syntyviä oppimistuloksia (esim. omien (blogi)päivitysten määrä ja laatu, kommenttien lukumäärä jne.).

Arviointi tukemaan oppimista ja somen opiskelukäyttöä! (keskustelu Sometu-sivustolla)



Tekijänoikeudet opetustyössä


Tekijänoikeudet on huomioitava kaikessa verkkoviestinnässä ja -opettamisessa. Huolimatta siitä, että oppiminen sosiaalisissa medioissa perustuu pitkälti avoimuuteen ja tiedon jakamiseen tietoverkoissa opettajan tulee aina huolehtia siitä, ettei oppimateriaalien laatijoiden, opiskelijoiden tai muiden oppimisprosessiin osallistuvien tekijänoikeuksia loukata. Lisätietoa opetustyössä noudatettavista tekijänoikeussäännöistä löytyy mm. seuraavilta sivustoilta:

Kopiraitti - reitti tekijänoikeuteen (Kopiosta, Opetus- ja kulttuuriministeriö)
Tekijänoikeus (Opetus- ja kulttuuriministeriö)
Edu.fi - Tekijänoikeudet
Tekijänoikeustietoa oppilaitoksille
Tekijänoikeus opetuksessa (Jukka Korpela)
KOTEK-hanke - Koulujen tekijänoikeudet kuntoon
©OPE - tekijänoikeuskoulutus opettajille -blogi
Tarmo Toikkasen esitys tekijänoikeuksista



Lisätietoa


Opetushallituksen Edu.fi-sivustolla on paljon tieto- ja viestintätekniikan ja verkon käyttöön liittyvää lisämateriaalia. Erityisesti kannattaa tutustua Sosiaalisen median käytön pedagogisia lähtökohtia luotaavaan sivuun. Pedagogisia lähtökohtia ja didaktisia vinkkejä löydät myös Mikä ihmeen sosiaalinen media? -sivustolta.

Chydenius-instituutin Verkkoluotsi tarjoaa kattavan ohjeistuksen verkkokurssin suunnittelijalle.

Käytännön vinkkejä löytyy lisäksi sivulta 100 inspiring ways to use social media in the classroom.